JOTAKIN ITSESTÄNI
***
Ajattelinpa tässä kertoa siis jotakin itsestäni, jotta tutut, puolitutut ja oikeat ystävätkin halutessaan – tai muuten vain sivuilleni eksyneet ja sivuista kiinnostuneet – pääsevät vähän jyvälle, millainen “haaveilijapoju” oikeastaan olen.
Vähän siis taustasta ensin. Olen syntynyt Helsingissä 1972. Vanhempani ovat molemmat lääketieteen tohtoreita, eli lääkäreitä. Minulla on 3 isosisarusta, jotka kaikki ovat ammattimuusikoita. Sävellysteni äänitteistä näiltä kotisivuiltani löytyy myös heidän soittoaan. Kotini on ollut kristillisesti ja poliittisesti aktiivinen, äitini on ollut myös kansanedustajana 1970-80-luvulla. Itse olen säilyttänyt muassani vain kristillisen vakaumuksen, jossa kasvanut omaan henkilökohtaisiin näkemyksiini, jotka voivat joiltakin osin poiketa läheisteni ajattelutavoista ko. asioissa, mutta politiikasta en ole ollut oikein koskaan kiinnostunut.
Musiikki:
Musiikinsoiton aloitin 6-vuotiaana nokkahuilulla Tampereella, ja jatkoin huilulla 10-vuotiaasta opettajan johdolla aina siihen asti, kun muutin taas Helsinkiin opiskelemaan sosiaalialan oppilaitokseen 1991, jonka jälkeen itsenäisesti. Säveltämisen – jollei nyt varhaisimpia sävellysräpellyksiäni lasketa – aloitin n. 15v ikäisenä, ja on siitä lähtien ollut minulle tärkeämpi asia, kuin soittaminen, joka on ollut enemmän väline tuoda sävellyksiäni esille. Lintujen imitointi tuli puolivahingossa hoksattua keväällä 2000 hassuista tavoistani pitää silloin tällöin mitä eriskummallisempia ääniä suuvärkilläni, ja tarpeesta keksiä jokin järki äänille.
Klassisen musiikin olen jo imenyt äidinmaidossa, mutta ensimmäiset omat ihastukseni klassiseen musiikkiin olivat n. 3-5v ikäisenä, jolloin ihastuin suunnattomasti J.S. Bachin Matteus- ja Johannes-passioihin, ala-asteiässä löysin Sibeliuksen Sinfoniat 2. ja 3., sekä eräitä Chopinin pianoetydejä veljeni soittamina. Shostakovitsh valloitti kaikki ylitse muiden 13v ikäisenä, ja sen myötä löysin myös Prokofjevin, Rachmaninovin, Stravinskyn, Ravelin ja Debussyn musiikin. Teini-iässä tutustuin myös jo gospel-musiikkiin, mutta muuten ei-klassinen on tullut tutummaksi vasta vaimoni musiikkimieltymysen myötävaikutuksesta nyttemmin, joista erityisen vaikutuksen minuun ovat tehneet Jenni Vartiainen ja Michael Jackson.
Rakkaimpani:
Rakkaimmat ihmiset minulle nykyisin ovat oma vaimoni ja lapseni. Myös aidot todelliset ystävät ovat tulleet yhä tärkeämmiksi viime vuosina, kun turhat tuttavat ovat kaikonneet pois. Sellaisten ihmissuhteiden menetys on kuitenkin ollut hyväksi itselleni, koska nykyisin olen oppinut erottamaan todelliset ystäväni, joita arvostan, eikä tarvitse yrittää kaveerata enää kaikkien kanssa, kuten ennen nuorempana.
Opinnot ja työelämä:
Opinnot ja työelämä ei minulle ole ollut elämässä ensisijaisen tärkeällä sijalla. Olen jättänyt lukion kesken, miettinyt useita eri vaihtoehtoja sen jälkeen, ja kuluttanut ammatinvalinnan ohjauksen ja -psykologien palleja nuorempana, ja työkokemukseni on ollut myös hajanainen. Olen ollut välillä koti-isänä useamman vuoden, joka on ollut suurelta osin hienoa aikaa. Teini-iästä asti olen kokenut kutsumusta – jos niin voi sanoa – toisaalta musiikkiin, toisaalta sielunhoitoon tai seksuaaliterapeutin tehtäviin, vaikka ammatinvalinnoissa on ollut välillä mielessä kirjastovirkailijan, psykologin, muusikon, säveltäjän, musiikkitieteilijän, ja jopa lintutieteilijän ura. Olen kuitenkin monen mutkan kautta päätynyt sosiaalialan opintojeni, täydennyskoulutusteni ja elämänkokemukseni sekä myös vuosituhannen vaihteesta alkaen yhdistysmaailman kautta hoitotyöhön, josta olen löytänyt oman näköisen ja itselleni sopivimman tehtäväalueen, jossa myös musiikilla on oma sijansa.
Yhdistysaktiivi olen ollut erityisesti vuosituhannen vaihteessa, jolloin olin Mieli Maasta ry:n järjestösihteeri (siis palkkatyöntekijänä), ja Suomen DELFINS ry:n varapuheenjohtaja 2 vuotta ja hallituksen varajäsen sen jälkeen useamma vuoden, sekä Suomen Dmitri Shostakovitsh seura ry:n ensimmäiseksi valittu sihteeri, ja muutamassa muussa yhdistyksessä jäsen. Nykyisin yhdistysaktiviteettini on hiukan laskenut, ja olen vain itselleni läheisimmissä yhdistyksissä enää jäsenenä mukana. Aikansa kutakin, ja riippuen yhdistyksestäkin, mitä sillä on tarjottavanaan. Varsinkin yhdistysaktiivina olen tehnyt palkkatyöni ohella ja sitä ennenkin myös vapaaehtoista auttamistyötä tukihenkilönä kaikkiaan kymmenien, ellei jo reilu sadan ihmisen tukena 1980-luvun lopulta alkaen. Alussa vähäisemmin, mutta aktiivisimmillaan yhdistysaktiivina ollessani suuremmassa määrin, ja nykyisten töitteni myötä jälleen vähän vähäisemmässä määrin.
Elämäntarkoitus ja oma arvomaailmani:
Elämäntarkoitusta pohdin työelämän paikkani ja itseni etsimisen aikana enemmän, ja vastaus siihen oli näin ajatellen ehkä selvempi, kuin miltä silloin tuntui. Ehkäpä sen ymmärtäminen on myös vaikuttanut osaltaan elämäni suurimpiin suunnan valintoihin. Mielestäni elämäntarkoitusta ei voi olla ilman rakkautta, ja joka kadottaa rakkauden, kadottaa elämänsä tarkoituksen. Elämä ilman rakkautta on tarkoituksetonta, ja joka löytää rakkauden, löytää myös tarkoituksen elämälleen. Rakkaus ei tarvitse tarkoittaa parisuhdetta, ei myöskään mitään uskonnollista vakaumusta ja ajattelua, vaikka itse uskonkin kaiken yläpuolella olevan Jumalan voiman olevan juuri aidossa rakkaudessa, ei vihassa ja tuomitsemisessa. Silti rakasta lähimmäistäsi, niinkuin itseäsi – rakasta itseäsi, niinkuin lähimmäistäsi, olen pohjimmiltaan löytänyt elämäntarkoituksettomuuden poistavaksi voimaksi ilman uskonnollista viitetaustaani muista pohdinnoistani elämäni polulla.
Omassa arvomaailmassani ehdottomia asioita minulle on väkivallattomuus, toisen ihmisen koskemattomuuden kunnioittaminen, toisista ja varsinkin heikommista välittäminen ja auttaminen, sekä lisäksi myös minulle tärkeitä asioita ovat ystävällisyys, lempeys, hellyys ja sydämellisyys! Inhoan väkivaltaisuutta kaikissa muodoissaan sekä riidanhaluisuutta, sotaisuutta ja sotia. Elämä on liian lyhyt sen tuhoamista varten, ja silti sitä tapahtuu aivan liian paljon sotien, rakkaudettomuuden ja väkivaltaisuuksien muodossa.
Kiinnostuksenkohteitani:
Dmitri Shostakovitsh ja hänen musiikkinsa, klassinen musiikki – (eritoten 1900-luvun musiikki), jossakin määrin muukin musiikki, säveltäminen, musiikin esittäminen, historia – (eritoten 1900-luku, esihistoria ja vanhat kulttuurit), luonto – (eritoten linnut ja luonnonilmiöt), elokuvat ja jossakin määrin elokuvanäyttelijät, matkailu – (nykyisin eritoten kotimaan matkailu ja Suomen luonnon nähtävyydet, ja ylipäätään Suomen kaunis luonto ja jossakin määrin valokuvaus), seksuaalisuus, seksuaaliterveys, fyysinen ja seksuaalinen väkivalta – (lähinnä uhrien ja auttamisen näkökulmasta), naiseus, naisten ja miesten tasa-arvoasiat, parisuhde- ja perheväkivalta, parisuhdeasiat ja avioero-ongelmat, naisten väkivaltaisuus, lastensuojelu, sekä terveys- ja hyvinvointiasiat yleisestikin, uskonnolliset asiat myös terveyden kannalta, sekä sielunhoito. Joskus silloin tällöin iskee kiinnostusta myös ruoan laittoon, vaikken ole mikään mestarikokki ollut koskaan.
Linkkejä
Lisääpä minusta – tai jotakin minuun liittyen – löytyy myös seuraavista linkeistä:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/hetekatmp/ed910049e-su.htm
http://www.kaapeli.fi/~musakir/interval/tekhak.html