Esitelmä, 2000 – osa I

PTT-KOULUTUKSENI, (LASTENSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUS), ESITELMÄ, V. 2000

(Kysymykset etupäässä opiskelutovereiltani)

***

PEDOFILIA-ILTAPÄIVÄ 2.3.2000, KLO: 12:30-16:00!

Eero Järvilehto

*

1. Kohtaus:

Näytelty miehen ja pikkupojan ”outo” kohtaaminen eräässä pizzeriassa – tositapaus.

YLEISTÄ:

Termit:

2. Termien selityksiä; itselleni ainakin hyvin epäselviä… esim. pedofiilin ja hyväksikäyttäjän ero? Mitä on pedofilia?

Yleistermejä:

Pedofilia

Pedofilia on sairaus, kansainvälisessä tautiluokituksessa (ICD-10) F67,4 F kuuluu psykiatrian osastoon. Kyseessä on aikuisen tai aikuistuvan nuoren seksuaalinen kohdehäiriö alle 14-vuotiaaseen lapseen, joka on kestänyt vähintään 6 kk, ja vähintään 5 vuotta nuorempaan. Pedofilian syntysyy on toistaiseksi tuntematon.

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on eri asteista seksuaalista toimintaa aikuisen ja alle 16-vuotiaan lapsen välillä Suomen lain mukaisen suojaikärajan mukaan. Lapset voivat myös syyllistyä toisten lasten hyväksikäyttöön, ja jopa aikuisten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Myös aikuisten seksuaalinen hyväksikäyttö on rikos. Eri tutkimuksissa seksuaaliseksi hyväksikäytöksi määritellään aina lasten alistamisesta seksuaaliobjektiksi, eli katselun kohteeksi asettaminen seksuaalisessa tarkoituksessa, vakavampiin raiskausrikoksiin. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on rikos ja monissa kohdin myös yritys on rangaistava.

Nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö

Nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö Suomen lain mukaan on 16-18-vuotiaisiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä. Ks. Rikoslaki. YK:n lastenoikeuksien sopimus edellyttää siihen ratifioituneilta mailta, että alle 18-vuotiaan lapsen on saatava erityistä suojelua mm. seksuaaliselta koskemattomuudeltaan. Suomi on ratifioinut sopimukset 31.5.1991.

Insesti

Insesti on kahden saman perheen jäsenen välistä seksuaalista toimintaa, insesti voi olla sisarusten välistä, tai äidin ja lasten tai isän ja lasten välistä. Laajemmin ymmärrettynä insestiksi myös katsotaan kahden eri sukupolvea olevan lähisukulaisen seksuaalinen kontakti, esim. enon, sedän, tädin suhde sisaruksensa lapseen, tai isoäidin tai isoisän suhde lapsenlapseen. Insesti on siis sama kuin sukurutsa, ja se on aina rikos.

Pedofiili

On ihminen, jonka seksuaalisuus kohdistuu lapseen pedofilia määritelmän mukaisesti. Pedofiili ei välttämättä toteuta seksuaalista kanssakäymistä lapsen kanssa lainkaan, jolloin hän ei syyllisty seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Ei ole tutkittua tietoa siitä, kuinka paljon on pedofiilejä, jotka eivät toteuta seksuaalista kanssakäymistä lasten kanssa. Pedofiilit kutsuvat itseään suuntautumisensa mukaan joko ”girl lover” tai ”boy lover” nimikkeillä. Lisäksi on pedofiilejä, jotka ovat suuntautuneet lapsiin sukupuolesta riippumatta. Heidän hoitoa pidetään kaikkein vaikeimpana. Pedofiilit saattavat olla kohdistuneita vain tietyn ikäisiin lapsiin, suurimmat riskiryhmät ovat noin 8-13-vuotiaat tytöt ja noin 10-16-vuotiaat pojat. Osa pedofiileistä pyrkivät noudattamaan ns. laillisia rajoja, eli tietoisina suojaikärajoista noudattavat kenties todellista haluaan hieman varttuneempiin nuoriin. Onkin todettu, että myös yksi riskiryhmä on 16-19-vuotiaat pojat. Pedofiili voi olla mies tai nainen.

Hyväksikäyttäjä

Hyväksikäyttäjä on henkilö, joka syyllistyy seksuaaliseen kanssakäymiseen vähintään 5-vuotta nuoremman alaikäisen kanssa, tai saman ikäisten kesken vasten tahtoa. Lasten ja nuorten seksuaaliseen hyväksikäyttöön voi syyllistyä myös ei-pedofiilinen ihminen. Insestissä on usein kyse ei-pedofiilisestä hyväksikäytöstä, joka liittyy pikemminkin vallankäytön malleihin, eli perheväkivaltaan. Hyväksikäyttäjiä on tyypitelty erilaisten piirteiden mukaan. Luokitteluja lienee useampiakin. Ks. liite: Hyväksikäyttäjätyypit.

Rinki

Rinkinä tavallisimmin käsitetään pedofiilien yhteyttä toisiinsa jakamaan seksuaalikontakteja ja tietoja. Pedofiilirinkinä pidetään myös hyväksikäyttävän pedofiilin pyörittämää ”lapsiseksikerhoa”. Eräiden tutkimusten mukaan yhdellä pedofiilillä voi olla jopa useita satoja uhreja. Useimmilla on muutamia kymmeniä. Sen sijaan insestiin syyllistyvillä biologisilla vanhemmilla on useimmiten uhreinaan vain omat lapsensa.

Juridisia termejä:

Lapsen sukupuolisiveyttä loukkaava teko

On juridinen termi, jolla tarkoitetaan seksuaalisen hyväksikäytön muotoa, jossa sukupuolielimet eivät ole koskettaneet toisiaan tai hyväksikäyttäjä ei muutoin ole tunkeutunut sukupuoliyhteyteen verrattavalla tavalla uhrinsa kehoon. Yritys on rangaistava, ja rangaistusmaksimi lienee 4 vuotta.

Lapseen kohdistuva haureus

On juridinen termi, jolla tarkoitetaan sukupuoliyhteyttä tai siihen rinnastettavaa tekoa. Yritys on rangaistava, ja rangaistusmaksimi on 4 vuotta.

Törkeä lapseen kohdistuva haureus

On juridinen termi, jolla tarkoitetaan sukupuoliyhteyttä tai siihen rinnastettavaa tekoa, jossa tekotapa tai muut seikat tekevät asiasta törkeän. Yritys on rangaistava, ja rangaistusmaksimi on 10 vuotta.

Raiskaus/Törkeä raiskaus

On juridinen termi ja tarkoittaa väkivalloin tehtyä sukupuoliyhteyttä, yritys on rangaistava.

Seksiin pakottaminen

On juridinen termi, (tarkoittaa samaa kuin kohua herättänyt lievä raiskaus), joka tarkoittaa sukupuoliyhteyteen pakottamista, väkisinmakaamista missä ei ole käytetty väkivaltaa, tai missä on jotakin lieventäviä asianhaaroja, yritys on rangaistava.

Epäilyksen herääminen:

3. Mitä oireita lapsessa kannattaa seurata? Milloin epäiltävä hyväksikäyttöä? Miten lapsi/nuori käyttäytyy tilanteessa? Oletko lukenut Truddi Chasen kirjan Jänis Ulvoo?

Lapsen sukupuolitauti ja raskaus on vahva merkki tapahtuneesta hyväksikäytöstä. Seksuaalinen käyttäytyminen ja puheet ikään nähden epäsuhta. Ahdistus ja pelkotilat. Itsetuhokäyttäytyminen, päihde- ja huumeongelmat, ja aggressiivisuus. Sulkeutuneisuus, eristäytyminen. Pelkää tiettyä tai tiettyjä aikuisia ihmisiä. Syömis-, ulostamis- ja nukkumisongelmat, painajaiset. Koulunkäyntivaikeudet, äkillinen muutos käyttäytymisessä. Yksittäinen oire ei vielä ole merkki hyväksikäytöstä, ja toiset lapset oireilevat näkyvämmin, toiset peitellymmin. Monet oireista voi kertoa myös muista elämän ongelmista. Ks. Sundholm: Insesti.

Hyväksikäyttötilanteessa lapsi tai nuori löytää usein erilaisia psyykeen suojamekanismeja? Joista mm. kirja: Jänis Ulvoo, jota en ole vielä lukenut, kertoo keskeisesti yhdestä mallista. multippelipersoonasta. Tai esim. psyyke kieltää tapahtuneen, ei usko sitä, mitä tunteet sanovat, tuntee samalla mielihyvää ja vastenmielisyyttä. Lapsi suojautuu alistumalla, vain harvoin vastaan rimpuilemalla, ja uskoo mitä aikuinen valehtelee.

4. Miten vanhempien suhtautuminen muuttuu, kun insesti/hyväksikäyttö tulee esille, paljastuu? Välttely/kohtaaminen? Entä perhe?

Jos hyväksikäyttäjä on perheen sisältä, on varmaankin karkeasti kaksi keskimäärin varsin yleistä suhtautumistapaa. Ei-hyväksikäyttävä osapuoli alkaa puolustaa lastaan, ja jättää toisen vanhemman, sekä vie asian oikeuteen. Tai ikävä kyllä kenties yleisempikin, hän alkaa syyttää lasta miehensä viemisestä häneltä. Variaatioita varmasti löytyy näiden väliltä vaikka kuinka. Jälkimmäinen on usein katastrofi lapsen edun kannalta. Tässä on kuitenkin kyse perhedynaamisista tekijöistä, sillä usein tällöin hyväksikäyttävä vanhempi dominoi perheessä, ja toinen vanhemmista on myös ikään kuin uhriksi joutunut lapsi.

Jos hyväksikäyttäjä on perheen ulkopuolinen henkilö, niin pääsääntöisesti asia lienee syvä järkytys, shokki vanhemmille, jolloin hyväksikäytetty lapsi saattaa näyttää olevan vahvemmilla jopa vanhempiaan hetken aikaa. Asia saatetaan viedä oikeuteen, jos vanhemmat katsovat sen olevan lapsen ja koko perheen edun mukaista, usein vanhemmat saattavat haluta myös suojella lasta täysin aiheellisesti raskaalta oikeusprosessilta. Ikävä kyllä, joskus niinkin, että vanhemmat saattavat vähätellä, tai jopa syyllistää lapsen hyväksikäytön uhriksi joutumisestaan.

Liian paljon unohdetaan että yhden lapsen trauma hyväksikäytön uhriksi joutumisessa koskettaa myös ei hyväksikäytettyjä lapsia. Koko perhe ja laaja ystävä verkosto ja viranomaisverkosto saavat aina osansa yhdestäkin hyväksikäytön uhriksi joutuneesta. Tähän varmaan saatamme palata myös lopputyömme kohdalla enemmän.

Toiminta:

5. Miten minun (perhetyöntekijänä) kannattaa lähteä toimimaan havaittuani oireita lapsessa? Mikä on se prosessi? Miten asian käsittely etenee? Kuka ilmoittaa ja mihin?

Jos kyseessä insesti, on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus.

Jos kyseessä perheen ulkopuolinen tekijä, vanhemmat saattavat itse pyytää apua ja neuvoja. Tällöin heidän tukeminen sekä ohjaaminen perheneuvolan piiriin. Tarvittaessa lastensuojeluilmoitus, mikäli muuten tilanne vaatii ilmoituksen tekoa.

Rikosilmoituksen tekeminen ei ole velvollisuus. Siitä kannattaa keskustella vanhempien kanssa, mikäli kyseessä ei ole insesti. Jos kyseessä on insesti, ratkaisee paljon toisen vanhemman suhtautuminen tilanteeseen.

Tilannekohtaisesti asia etenee, toisinaan lastensuojelun piirissä, toisinaan poliisin piirissä. Perhetyöntekijän ilmoitusvelvollisuus koskee lastensuojelua. Useimmiten vielä nykyään asiat etenevät omalla painollaan, eli suurin osa tilastojen mukaan jää tulematta sen enempää lastensuojelun, kuin poliisin tietoon. Poliisin tietoon arvioidaan tulevan reilu 10% ja lastensuojelun tietoon 20-30% hyväksikäyttötapauksista Suomessa. (mm. Molander: Lapsi aikuisten armoilla)

6. Huomataanko insestiepäilyt/teot ajoissa? Puututaanko asiaan viivyttelemättä?

Ikävä kyllä, jos teko on päässyt tapahtumaan, silloin sitä ei ole havaittu ajoissa. Vielä ikävämpää on se tosiasia, että suurin osa saa jatkua niin kauan, kuin ne ovat jatkuakseen, ja asiat jäävät salaisuuksiksi, kunnes lapsi uskaltautuu aikuisena kohtaamaan omat kipunsa. Suurin osa tutkimusten mukaan näyttää jäävän tulematta viranomaisten tietoon. Asiaan puuttuminen vaihtelee, mutta pääsääntöisesti on juuri siitä kyse, että ongelmiin ei puututa, niin niitä ei näy viranomaistilastoissa toisin kuin taas yleisyystutkimukset paljastavat asioiden laajuuden. (Heikki Sariola)

Yleisyys:

7. Kuka on tekijä yleensä? Paljonko uhreja on Suomessa? Onko se suuri ongelma? Miten se jakautuu, poikien ja tyttöjen osuus uhreista? Ikäjakauma? Yleisyys?

Edellä mainitun Heikki Sariolan tutkimuksen mukaan tekijä on useimmiten isä, tai isäpuoli joka syyllistyy tyttärensä hyväksikäyttöön, 40% paikkeilla, suunnilleen yhtä yleinen on perhetuttavat, ja lasten omat tuttavat, naisten osuus hyväksikäyttäjistä on noin 5% paikkeilla. Puskaraiskaajat ovat pienempi joukko. Tämä selittynee sillä, että useimmat pedofiilit pyrkivätkin luomaan ensin luottamussuhteen lapseen, ja toisinaan heidän vanhempiinsakin, eikä suinkaan hyökkäile lasten kimppuun, päälle karkaajat tulevat helpommin esille, myös lehdistön tietoisuuteen. Molanderin kirjassa todettiin kuitenkin, että eräistä tutkimuksista on saatu myös viitteitä, että naisten osuus tekijöinä on luultua suurempi, samalla myös poikien uhriksi joutuminen on yleisempää, kuin tutkimukset antavat ymmärtää. Heikki Sariolan tutkimusta pidetään nykyisen mittapuun mukaan verraten luotettavana ja laajana tutkimuksena.

Tutkittuja lapsia oli yli 7000, 16-vuotiaiden ikäryhmästä, ja määritelmät olivat tarkkoja, ja verraten tiukkoja.

Samaisen Sariolan tutkimuksen mukaan hyväksikäytettyjä lapsia, joiden hyväksikäytön aste oli vähintään paljaiden sukuelinten koskettelua, jota pidetään psykologisesti vakavan hyväksikäytön rajana, on 16-ikävuoteen ehtineistä lapsista 5%/ikäryhmä. Tytöistä 7% ja pojista 3%. Toisten väljempien tutkimusten mukaan hyväksikäytön kohteeksi joutuvia lapsia ja nuoria on tyttöjä 6-60%, poikia 3-30%. Sariolan tutkimuksen virhemarginaali on haastattelujen perusteellisuuden mukaan arvioitu noin 1% suuntaan tai toiseen. Jos tämä muutetaan luvuiksi, voinemme laskea hyväksikäytettyjen per ikäryhmä olevan 5% per n. 50000 lasta, mikä on suunnilleen keskisyntyvyys Suomessa. Hyväksikäytettyjä on siis ikäryhmää kohti n. 2500 lasta. Tätä lukua ajatellessa on muistettava, että se on keskiarvo, ja että se on tehty tiukan hyväksikäyttötulkinnan mukaan, ja että luku on vain yhtä ikäryhmää kohti oleva. Molanderin kirjassa luvuiksi siis arvioidaan yhteensä 29000-48000 lasta joutuvan hyväksikäytön uhriksi eri ikäryhmät samanaikaisesti laskettuna. Ikäjakauma Sariolan tutkimuksen mukaan jakautui siten, että hyväksikäyttö yleistyy selvästi 10 ikävuoden jälkeen. Molanderin kirjan arvion mukaan poikien osuus tulee kasvamaan hyväksikäytetyissä, kun koko ongelman laajuus tulee tietoisuuteen. Samalla myös naisten osuus tekijöinä kasvaa. Syy tähän kasvuun hänen mukaansa on se, että poikien ja miehen rooliin ei kuulu olla uhri, eli miesten hyväksikäyttö ei tule yhtä helposti ilmi, kuin tyttöjen, sekä se että homoseksuaalinen hyväksikäyttö, jota myös tapahtuu suuressa määrin on kaksinkertainen tabu, tämän myöntävät myös monet muut asiantuntijatahot.

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on lähes kaikkien asiantuntija tahojen mukaan suurempi ongelma, kuin mitä tähän mennessä on uskottu ja myönnetty. Seksuaalinen hyväksikäyttö on suuri ongelma myös sen vuoksi, että siitä seuraa monenlaisia taloudellisia kustannuksia ja ongelmia yhteiskunnassa, mitkä vie yhteiskunnan varoja. Tällaisia ongelmia ovat esim. prostituutio, huume- ja alkoholiongelmat, ym. prostituution ympärillä olevat rikolliset toiminnat, sekä mielenterveysongelmat, ja niiden hoito. Eräiden tutkimusten mukaan lasten psykiatrian osaston potilaista yli 50% asiakkaista on kokenut myös seksuaalista hyväksikäyttöä. Seksuaalisen holtittomuuden kerrannaiset voivat olla monet muut terveydenhuollon palvelut, mitä seksuaalinen riisto on tuonut uhreilleen.