Esitelmä, 2000 – osa III

PTT-KOULUTUKSENI, (LASTENSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUS), ESITELMÄ, V. 2000

(Kysymykset etupäässä opiskelutovereiltani)

***

PEDOFILIA-ILTAPÄIVÄ 2.3.2000, KLO: 12:30-16:00!

Eero Järvilehto

*

KÄSITYKSISTÄ JA KOHTAAMISISTA:

13. Millaisia (haitallisia) käsityksiä pedofilia-ongelman ympärillä pyörii? Mitä pitää muistaa/varoa, kun kohtaa hyväksikäytetyn? Pedofiilien käsitysten lapsiseksistä – arviointia? Miten pitäisi suhtautua hyväksikäyttäjiin ja pedofiileihin?

Haitallisia käsityksiä:

Seksuaalinen hyväksikäyttökokemus aiheuttaa hyväksikäyttöä/pedofiliaa.

Uusimpien tutkimusten mukaan reilu 12% hyväksikäyttäjistä on kokenut itse hyväksikäyttöä. Lisäksi väitettä vastaan on myös se tutkimustieto, että kuitenkin hyväksikäyttäjistä suurin osa on miehiä, kun uhreista suurin osa on naisia. Hyväksikäyttäjien naisten osuuden tulisi olla huomattavasti yli 50% tekijöistä, jos väite pitäisi paikkansa, nykytiedon mukaan naisten osuus on vain n. 5% tekijöistä. Hyväksikäytön syyt ovat monien tekijöiden summa. Se ei riitä, että on pedofiili, tai että on mies, tai että on kokenut itse hyväksikäyttöä. Finkehorin tutkimusten mukaan hyväksikäyttäjän on voitettava neljä tasoa, voidakseen hyväksikäyttää. Ne ovat tekijän omat sisäiset ja omat ulkoiset estot, lapsen estot sekä lapsen ympäristön estot. Pedofilian syyt taas ovat tuntemattomat, ja sitä voi kokea niin hyväksikäytetyt, kuin hyväksikäyttöä kokemattomat, pedofilia on varmasti keskeisin tekijä mikä johtaa lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, on kuitenkin muistettava, että on oletettua enemmän myös niitä ihmisiä, jotka kärsivät pedofiliaa omissa nahoissaan, kajoamatta lapsiin. Käsityksen haitallisuus on siinä, että ko. oletuksella hyväksikäytetyt usein leimataan potentiaalisiksi tekijöiksi, ja se lisää hyväksikäytettyjen taakkaa monin verroin, mikä jo muutenkin on usein hyvin raskas. Useimmat hyväksikäytetyt vihaavat hyväksikäyttöä, ja pyrkivät suojelemaan mahdollisuuksiensa mukaan lapsia kokemasta samaa, mitä ovat itse joutuneet kokemaan.

Hyväksikäyttö aiheuttaa prostituutiota.

Prostituution ja hyväksikäytön välinen yhteys on sikäli suorempi ja ymmärrettävämpikin, että prostituutio on jo itsessään ihmisen hyväksikäyttöä. Lisäksi lapsia saatetaan johdatella prostituutioon ja lasten hyväksikäyttöön itsessään voi jo sisältyä prostituution tyyppisiä piirteitä, kuten rahan ja lahjusten antamista lapselle. Kuitenkin suurin osa hyväksikäytetyistä ei ajaudu prostituutioon, osalla hyväksikäytetyistä on seksuaalista holtittomuutta, mutta sitä esiintyy monilla ei hyväksikäytetyilläkin. Prostituutioon ajautuminen on myös monien tekijöiden summa. Erityisesti ympäristötekijöiden on suosittava jollakin tavalla ajautumista prostituutioon. Käsityksen esittäminen yleistyksenä voi olla monille törkeä loukkaus.

Hyväksikäyttö aiheuttaa seksuaalista poikkeavuutta.

Homoseksuaalisuus, lesboseksuaalisuus, biseksuaalisuus, ja transseksuaalisuus tutkimuksissa on kaikissa todettu, että selvää syytä näihin yleisimpiin poikkeamiin ei tunneta. On täysin luonnollista, että näissäkin ihmisryhmissä on lapsuuden hyväksikäyttökokemuksia, mutta syy-seuraus suhteita ei voi vetää, kuin korkeintaan yksittäisten tapausten kohdalla, jos silloinkaan. Jälleen kerran käyttäytymiseen vaikuttaa monet tekijät, ja homoseksuaalista käyttäytymistä tiedetään tapahtuvan myös paineolosuhteissa heteroseksuaalisilla ihmisillä, mm. vankilaolosuhteissa. Myös islamin kulttuurissa on väitetty esiintyvän homoseksuaalista käyttäytymistä, johtuen siitä, että naiset ja miehet ovat voimakkaasti eristyksissä toisistaan. Seksuaalinen hellyys on silloin välittömämpää samaa sukupuolta olevien välillä. Monet em. poikkeavien ryhmiin kuuluvat ihmiset ovat kokeneet hyvän, turvallisen lapsuuden, ilman hyväksikäyttökokemuksia.

Hyväksikäyttöä kokeneet alkavat usein puolustaa oikeusprosessin edetessä tekijää.

Tämä on varmasti vale, jolla syyllistetään turhaa hyväksikäytettyjä. Hyväksikäytetyt vihaa useimmiten hyväksikäyttöä, ja tekijää, mutta saattavat kieltäytyä juridisista toimista tunteittensa, erityisesti pelon vuoksi, ja suojelevat itseään uusilta kolhuilta.

Hyväksikäytetyt eivät voi nauttia seksistä.

Vaikka hyväksikäyttö aiheuttaa kenties monille ongelmia seksin nautittavuuden löytämisessä, se on täysin löydettävissä, ja opeteltavissa, kun suhde on turvallinen parisuhde seksikin voi onnistua.

Hyväksikäyttökokemuksesta seuraa mielisairautta.

Hyväksikäytöstä seuraa monia mielenterveysongelmia, jotka liittyvät oman kehon kuvaan ja käsitykseen omasta itsestä sekä tunne-elämän syviä ongelmia, pelkoja, ahdistusta, masennusta, tuskaa, toivottomuutta, vihaa, katkeruutta, jne., mutta mielisairaus ei johdu hyväksikäytöstä. Useimmat hyväksikäytetyt ovat mieleltään terveitä, mutta tunne-elämältään kriiseissä.

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on niin vakava ongelma, että uhri ei voi selvitä ilman ammattiapua.

Vaikka lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on vakava ongelma, ja monet eivät selviäisi ilman ammattiapua, on myös paljon hyväksikäytöstä ilman ammattiapua selvinneitä. Silloin merkityksellisiä on läheiset ystävät ja vertaisryhmien löytäminen. On myös ammattiapua, joka saattaa pahentaa hyväksikäytetyn oloa ja vaikeuttaa selviytymistä.

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on elinikäinen trauma.

Monille hyväksikäytetyille kokemus on elinikäinen trauma, mutta on myös paljon niitä, jotka selviytyy hyväksikäytön aiheuttamista ongelmista. Käytännössä toki hyväksikäyttö vaikuttaa läpi elämän, mutta kokemus voi muodostua myös voimavaraksi hyväksikäyttöä kokeneelle. Traumaattisena ahdistavassa mielessä se ei välttämättä kulje läpi ihmiselämää.

Hyväksikäytetyn tulee vihata hyväksikäyttäjäänsä selvitäkseen kokemuksestaan.

Hyväksikäytetty kokee usein vihaa jossakin vaiheessa selviytymisprosessiaan tekijää ja kokemuksiaan kohtaan. Tämän vihan on hyvä tulla esiin, sillä se on mm. osa oman koskemattomuuden oikeutuksen takaisin saamista. Useat hyväksikäytetyt voivat joutua kamppailemaan vihan ja katkeruudentunteiden kanssa läpi elämän, mutta selviytymisen kannalta tärkeämpää on tavoite voittaa lopulta viha ja katkeruus, jotta ihminen ei tuhoaisi omaa ja lähimmäistensä elämää katkeroitumalla. Tämä on kuitenkin pitkä prosessi, jossa on monenlaisia vaiheita.

Hyväksikäytetyn tulee unohtaa voidakseen selvitä kokemuksestaan.

Hyväksikäytetyt unohtavat usein kokemuksensa aikuistuessaan, mutta ongelmat silti seuraavat elämää, jokin kriisi laukaisee ihmisen lopulta muistamaan vähitellen kokemansa hyväksikäytön, ja paraneminen voi alkaa. Unohtaminen vaikeuttaa selviytymistä, ja muistiin palautumisen myötä olisi pikemminkin tavoiteltavaa oppia elämään muistojen kanssa ja löytää niistä jopa voimaa elämälle. Unohtamista parempi selviytymiskeino on anteeksianto pitkän ja kivuliaan prosessin voittona.

Muistiin palautuminen kertoo kuvitellusta hyväksikäytöstä, jota ei ole tapahtunut.

Unohtaminen on mielen suojakeino, joka voi toisaalta olla myös petollinen uhrille. Se kuitenkin auttaa hyväksikäytettyä selviytymään tietyissä elämänvaiheissa. Joskaan kaikki eivät unohda kokemuksiaan koskaan.

Olisi parasta, että hyväksikäyttäjä tekisi itsemurhan.

Itsemurha lisää usein syyllisyyttä, jota jo itse hyväksikäyttökokemus on lapselle aiheuttanut. Tämä toive saattaa olla läheisen aikuisen ajatuksissa, mutta se ei palvele lapsen etua. Hyväksikäyttäjä ansaitsee tuomion, ja mielellään myös siihen yhdistettyä hoitoa. Pakkohoitoa ei kuitenkaan ole. Joidenkin aikuisiksi kasvaneiden uhrien tunteita on tosin helpottanut heidän hyväksikäyttäjänsä kuolema. Tämä johtunee osittain siitä, että tekijä ei ole enää satuttamassa ainakaan muita lapsia.

Hyväksikäyttö voitaisiin ehkäistä kastraation avulla.

Suuri osa hyväksikäytöstä on myös lapsen paljaiden sukuelinten koskettelua käsin, tai suuseksiä. Hyväksikäyttäjiltä olisi kastroitava silloin myös kädet ja ommeltava suu aukko. Käytännössä kastraatio ei juuri vähentäisi ongelmaa.

Hyväksikäyttö sisältää aina fyysistä väkivaltaa.

Suuri, ellei suurin osa hyväksikäytöstä tapahtuu lapsi vietellen seksuaaliseen kanssakäymiseen. Hyväksikäytöllä on toki tapana muuttua vähitellen pakottavampaan ja aggressiivisempaan suuntaan. Siitä huolimatta hyväksikäyttöä tapahtuu paljon ilman fyysistä väkivaltaa.

Väkivallaton hyväksikäyttö ei aiheuta traumoja

Seksuaalinen hyväksikäyttö traumatisoi aina. Hyväksikäyttö, jossa on ollut väkivaltaa tuottaa suurempia pelkotiloja, kun taas väkivallaton hyväksikäyttö voi tuntua häpeällisemmältä hyväksikäytetystä. Syyllisyys on lähes aina läsnä, mutta syyttömyyden ymmärtämisen on todettu olevan jopa helpommin saavutettavissa silloin, kun tilanne on sisältänyt väkivaltaa. Kuitenkin väkivallan aiheuttamat pelkotilat ovat suurempi rasite lapsen mielenterveydelle.

Lapsi on suostunut, jos teko ei sisällä vastustamista tai fyysistä väkivaltaa.

Hyväksikäytön kohteeksi joutuva lapsi on kuin perhonen joka ajautuu pedofiilin virittämään verkkoon, kuin hämähäkin verkkoon, ja lamaantuu useimmiten siinä vaiheessa täysin, kun hyväksikäyttäjä pistää myrkyllänsä uhria. Lapsi ei ole suostunut, vaan lapsi ei vain ole osannut ja kyennyt toimia oudossa tilanteessa tilanteen vaatimalla tavalla.

Pedofiilihysteria auttaa pedofiilien uhreja.

Hysteria ei palvele hyväksikäytettyjä, sillä hysteria tarkoittaa tunnepitoista faktoista poikkeavaa puhetta. Sen sijaan hyväksikäytöstä tulee puhua mahdollisimman säännöllisesti ja hysteriaa välttäen. Hysteria voi aiheuttaa suhtautumista, että hysteeriset ihmiset vain kuohuttavat omia ongelmiaan harvinaisesta ilmiöstä, vaikka ilmiö on vakava ja vielä yleistä käsitystä paljon yleisempi.

Pedofiilihysteriaa ei ole.

Hysteriaan syyllistyvät esittävät, että tunnepitoinen räyhääminen ei ole hysteriaa, kuitenkin juuri heidän toimintansa voi vain vaikeuttaa asioita edistävää keskustelua, johon myös kuuluu tunteiden esille otto, sillä hyväksikäyttökokemuksen monet vakavimmista ongelmista kohdistuu tunne-elämän moniksi ongelmiksi.

Hyväksikäyttöä ei juurikaan tapahdu Suomessa.

Vähättelyä tapahtuu monessa suhteessa hyväksikäyttöön liittyen. Yleisyystutkimukset ovat osoittaneet ongelman laajuuden. Vähättelyä tapahtuu myös hyväksikäytettyjen ongelmien suhteen, joihin liittyy myös paljon muita vääristymiä.

Hyväksikäyttäjät lähestyvät lasta hyökäten julkisilla paikoilla.

Suurin osa hyväksikäytöistä tapahtuu joko lasten kotona tai hyväksikäyttäjien luona, silloinkin kun hyväksikäyttäjä on perheen ulkopuolinen henkilö. Pedofiilit lähestyvät lasta monin eri tavoin pyrkien luomaan luottamussuhteen lapseen, ja toisinaan myös lapsen vanhempiin. Hyväksikäyttäjät saattavat pitää uhriksi valitsemiensa lasten vanhempia suorastaan pilkkanaan, hyväksikäyttäessään heidän lastaan heidän kotinsa olohuoneessa, tai vaikka lapsen huoneessa aivan vanhempien silmien alla. Erilaisista lähestymistavoista on kerrottu mm. Molanderin kirjassa.

Mitä pitää muistaa, kun kohtaa hyväksikäytetyn?

  • Kiitä sinulle osoitetusta luottamuksesta, näin osoitat ymmärtäväsi asian herkkyyttä ja samalla herätät luottamusta itseesi.
  • Kuuntele, ja kerro olevasi valmis kuuntelemaan hyväksikäytön kokenutta hänen tarpeittensa mukaisesti. Kerro kohtuudella itsestäsi, ja omista taustoistasi, jos uhri kysyy asiasta, se voi lähentää, mutta liiallinen kertominen voi johtaa uhrin tuntemaan selviytymistä ja tukisuhdetta haittaavia tunteita. Pyri olemaan sinut oman menneisyytesi kanssa.
  • Tue uhria löytämään itse omia ratkaisujaan ongelmiensa voittamiseen.
  • Muista ehdottomasti kunnioittaa hyväksikäytetyn kaikkea intimiteettiä, hyväksikäytön uhri ajautuu helposti uudelleen hyväksikäytetyksi, pyri tukemaan hyväksikäytettyä oman yksityisyyden suojelemisen opettelussa, kyvyssä sanoa EI!
  • Pidä rajat suhteessa tuettavaasi, tunne omat rajasi, ja opettele tuntemaan toisten rajoja, myös sinulla on lupa sanoa EI! Rajat koskevat niin tunteita, kosketusta, ajankäyttöä, kuin rahankäyttöä. Älä siis hyväksikäytä uhria henkisesti, fyysisesti, seksuaalisesti tai taloudellisesti, äläkä anna itseäsi hyväksikäytettävän. Sopimukset rajoista selkeyttää kummankin liikkumatilaa, joita kummankin tulee noudattaa ja kunnioittaa.
  • Muista kunnioittaa hyväksikäytetyn läheisten intimiteettiä, myös he ovat uhriutuneet hyväksikäytöstä.
  • Osoita myötätuntoa, mutta älä sääli hyväksikäytettyä. Sääli ilman myötätuntoa sopii kenties paremmin suhtautumisen (vihan) neutraloimiseen suhteessa hyväksikäyttäjään, tekijää kohdatessamme.
  • Älä syyllistä uhria, sillä useimmat uhrit kokevat hyväksikäyttökokemuksestaan sietämätöntä syyllisyyttä.
  • Älä painosta hyväksikäytettyä, se vaikuttaa hyväksikäytöltä hyväksikäytetystä, johon hänen voi olla vaikea puolustautua.
  • Älä utele, muista intimiteetin kunnioitus kysyessäsikin asioita hyväksikäytetyltä, esim. muistuttamalla hyväksikäytetyn oikeudesta vaieta kaikesta tahtomastaan.
  • Älä vähättele hyväksikäyttöä, hyväksikäyttö on sekä yleinen ongelma, vaikkakin se kätkeytyy vaikenemisen salaisuuksiin, että hyväksikäytetyn elämää vakavasti vahingoittava kokemus. Yhdenkin kerran hyväksikäyttökokemus aiheuttaa syviä tunne-elämän ongelmia. Vähättely on hyväksikäytettyjen kokemista ”synneistä” yksi pahimpia!
  • Älä esitä tietäväsi ehdottomia totuuksia hyväksikäytöstä. Tutkitunkin tiedon piiriin sisältyy monia oletusarvoisia asioita, jotka pikemminkin ovat osa- tai epätotuuksia kuin todellista tietoa. Pyri mieluummin kuuntelemaan hyväksikäytetyn hätää, antamaan oikeutta itkeä, oikeutta omiin tunteisiinsa normaaleina kipeän asian edessä ja tarjoa lohtua.
  • Vältä yleisiä yleistyksiä totuuksina, sillä niistä muodostuu loukkaavia harhakäsityksiä, niin voit saavuttaa kenties paremman luottamuksen hyväksikäytettyä kohdatessasi, muista että hyväksikäytetyn on vaikea luottaa toisiin ihmisiin, sillä luottamusta on käytetty usein hyväksi hyväksikäytön toteuttamisessa.
  • Älä levittele tietojasi työnohjaajaasi lukuun ottamatta muille tahoille, kuin mille sinulla on työsuhteesi puolesta lupa tai juridisesti velvollisuus, ilman hyväksikäytetyn lupaa. Ammatissa ollessa sinulla on vaitiolovelvollisuus, joka murtuu ainoastaan törkeiden hyväksikäyttötapausten osalta, joiden rangaistusmaksimi on 10v. Muista kuitenkin myös ammattisi ulkopuolella kohtaamiesi uhrien kohdalla varjella samoin uhria.
  • Pyri ensisijaisesti ohjaamaan joko asianomistaja tai hänen vanhempansa tekemään rikosilmoitus, sinulla ei ole aina ehkä edes juridista oikeutta tehdä rikosilmoitusta, ks. edellä vaitiolovelvollisuudesta. Älä kuitenkaan painosta uhria.
  • Älä jankkaa, jahkaile tai ala väitellä asioista hyväksikäytetyn kanssa, vaan toimi reippaasti ja muista kuunnella hyväksikäytetyn hätää ja ahdistusta. Etsi ratkaisuja ongelmien voittamiseen, mutta huomioi uhrin omaa tahtia selviytymisprosessissaan, kiitä ja kannusta pienistäkin onnistumisista.
  • Tue hyväksikäytettyä ja hänen läheisiään tuntemaan tunteitaan, antamaan itselleen lupa tuntea.
  • Muista uskoa hyväksikäytetyn selviytymisen mahdollisuuteen silloinkin, kun tilanne tuntuu mahdottomalta hänestä, ja kenties myös näyttää realistisesti ajateltunakin siltä. Ole optimistinen, silti rehellinen, mutta älä loukkaava.
  • Tue hyväksikäytön kokenutta ja hänen läheisiään ammattiavun piiriin, pyri mahdollisuuksien mukaan luomaan hänen kanssaan hänelle sopivaa tukiverkostoa.
  • Hanki tietoa hyväksikäytöstä, selviytymisestä ja auttajatahoista.

Pedofiilien käsityksiä lapsiseksistä:

Lapsi nauttii seksistä.

Tämä väite on itse asiassa osittain totta. Seksuaalinen hyväksikäyttö on usein pukeutunut hellyyden ja rakkauden osoituksen muotoon. On luonnollista, että lapsi kokee seksuaalisen kiihottumisen tunteen, kun hänen sukupuolielimiään kosketetaan hellästi, esim. käsin hyväillen, tai suutelemalla. Sen sijaan sukupuoliyhdyntä pienen tytön ja aikuisen välillä varmasti tuottaa kipua, kuten väkivaltainen hyväksikäyttö, tai raiskaus. Samalla kuitenkin lapsi kokee hämmennystä, turvattomuutta, syyllisyyttä ja häpeää. Tämä nautinnon tunne on täysin fysiologinen ilmiö, jolla on pikemminkin ongelmia lisäävä vaikutus hyväksikäytön kohteeksi joutuvalle lapselle.

Lapsen syyllisyyden tunteet johtuvat siitä, että hänen läheisensä, ja koko yhteiskunta suhtautuu kielteisesti pedofiliaan.

Pedofiilit vierittävät usein vastuun ja syyn muiden niskoille, milloin syntipukkeina on yhteiskunta, milloin läheiset, milloin lapsi itse, jonka he näkevät halunneen jopa ehdottaneen seksisuhteen aloittamisen. Vastuun otto vaikuttaa olevan yksi vaikeimpia asioita hyväksikäyttäjille. Väite pitää siltä osin paikkansa, että jos vanhemmat syyllistävät lastaan, hän myös syyllistyy siitä entisestään. Väitettä vastaan kuitenkin sotii se, että syyllisyys on ongelma niillekin lapsille, joiden vanhemmat puolustavat lapsiaan hyväksikäyttäjää vastaan. Väitettä yhteiskunnan syyllistävyydestä vastaan on se, että yhteiskunta jossa elämme, ei syyllistä lapsia vaan pyrkii vastuuttamaan hyväksikäyttäjät, ja toisekseen lasten lapsiseksin aiheuttamat ongelmat ovat räjähdysmäiset maissa, joissa lapsiseksi on hyväksyttyä, tai jopa laillista. Pattayan lapsiseksiparatiisin lasten syyllisyys ja ahdistus on samanlainen ongelma, kuin hyväksikäytettyjen lasten Suomessa.

Lapset tekevät itse seksuaalisuhteiden aloitteita.

Kyseessä on pedofiilien tulkintavirhe lasten luonnollisesta kiinnostuksesta myös sukupuoliasioita kohtaan, aivan kuten kaikkea elämään luonnollisenakin osana kuuluvaa kohtaan. Lapset voivat myös tuntea ihastumisen ja rakastumisen tunteita aikuista kohtaan, se kuuluu myös osittain lasten seksuaaliseen kehitykseen, josta Stina Sundholmin kirjassa Insesti on kerrottu tarkemmin. Kun aikuinen kohtaa näitä lapsen ehdotuksia, hän toimii vastuullisesti, jos hän alkaa keskustella luonnollisesti sukupuoliasioista lapsen kanssa ikätasoa vastaavalla tavalla. Tilanteeseen voi sopia esim. syntymästä, avioliitosta, tai rajoista keskusteleminen. Tätä väitettä pedofiilit esittävät perusteluna, miksi heidän toimintansa tulisi olla sallittua. Lapsi teki aloitteen, siis lapsi halusi seksiä, ja päälle saattaa kuulua vielä, ettei he voineet kieltäytyä tai se olisi saattanut loukata lapsia. Itse olen saanut vakavia rakkauskirjeitä 7-vuotiaalta, ja suoria ehdotuksia jopa 4-vuotiaalta, mutta näiden ilmiöiden taakse ei aikuisella ole oikeutta paeta vastuutaan ja velvollisuuttaan olla kunnioittamatta lapsen ehdotonta intimiteettisuojaa ja rajojen vaalimista. Itse olin myös pienempänä poikana lentävien juttujen mukaan suora ehdottelija aikuisille. On syytä muistuttaa, että lapsen käsitys seksuaaliasioista on hyvin puutteellinen, ja sen kuuluukin olla. Seksuaalisesti päällekäyvän lapsen kohdalla on syytä epäillä omakohtaista hyväksikäyttökokemusta, muitakin selityksiä ko. ilmiölle kuitenkin on.

Hyväksikäyttö ei aiheuta suuria ongelmia lapselle

Hyväksikäyttö aiheuttaa aina trauman lapselle, jota hän voi joutua kantamaan aikuisuuteen, jopa läpi elämänsä. Toisten kohdalla traumatisoituminen on vähäisempää, toisten kohdalla erittäin syvää, koskettaen koko persoonaa ja selviytymistä elämässä. Traumasta selviytyminen vaatii useimmiten ammatillista apua, tai vertaistukea, ja mitä aiemmin tuen piiriin lapsi pääsee sitä parempi on hänen mahdollisuutensa selvitä aikuisuudessakin. Traumatisoituminen on osittain persoonan heikkouksista ja vahvuuksista riippuvaa, osin useiden muiden tekijöiden summa, joita ovat mm. hyväksikäytetyn ikä, hyväksikäytetyn ja hyväksikäyttäjän välinen ikäero, tekojen määrä, tekotapojen laatu, hyväksikäyttäjien määrä, ympäristön suoma tuki, lapsen elämään kuuluvat harrastukset ja muut lasta vahvistavat tekijät. Hyväksikäytön aiheuttamia ongelmia on verrattu mm. keskitysleirien vainojen läpikäyneiden kokemuksiin. Lukiessani Viktor Franklinin kirjaa Ihmisyyden rajalla on todettava, että tunne-elämän ongelmat todella vastaavat hyvin paljon toisiaan, aina turtumisen syvimpiin kerrostumiin asti.

Pedofiilit rakastavat lapsia

Väite on nurinkurinen. Näin väittäessään pedofiilit eivät erota ihastuksen ja rakastumisen tunteitaan aidosta toista ihmistä kunnioittavasta rakkaudesta. Jos ihminen rakastaa toista ihmistä, käyttääkö hän silloin toista ihmistä itsekkäästi hyväkseen? Jos ihminen rakastaa toista ihmistä, suhtautuuko hän seksisuhteeseen tämän ihmisen kanssa siten, että jättää hänet, kun hän ”rupsahtaa”, pedofiilien silmissähän aikuinen on jo rupsahtanut, eikä seksisuhde enää toimi sen vuoksi? Lapsi on esine, joka kelpaa juuri niin kauan kuin hän miellyttää hyväksikäyttäjän silmää. Rakkaudesta ei ole kyse. Sen sijaan kyllä pedofiilit tuntevat aitoja ihastuksen ja rakastumisen tunteita. Osa hyväksikäyttäjistä on lapsesta lumoutuvia ja tuntevat pakahtuvansa, jos eivät saa luotua romanssia lapsen kanssa. Tämä lienee vieläpä tavallisinta juuri pedofiilien keskuudessa.

Miten suhtautua pedofiileihin/hyväksikäyttäjiin

  • Pedofilia on sairaus, joten myös pedofiilit tarvitsevat hoitoa.
  • Kaikki pedofiilit eivät ole hyväksikäyttäjiä, on myös pedofiilejä jotka kontrolloivat seksuaalikäyttäytymistään suojaten lasta itseltään.
  • Kaikki hyväksikäyttäjät eivät ole pedofiilejä, joskin kynnys pedofiliaan täytyy olla varmasti matala ei-pedofiilisillä hyväksikäyttäjillä. Hyväksikäytössä on aina kyse monista samanaikaisista päällekkäisistä eri tekijöistä, mm. esim. valta- ja kostomotiiveista.
  • Hyväksikäyttöön syyllistyvät tarvitsevat erityisesti apua. Yksi parhaita auttamiskeinoja on osoittaa tekijälle hänen vastuu teoistaan, johon paras väline lienee tuomiolle saattaminen lakien suomissa rajoissa. Jos lait eivät riitä, on ensin muutettava lakia, vasta sitten toimia.
  • Suhtautumisessamme hyväksikäyttöön ja hyväksikäyttäjiin meidän on hyvä tietää, että meihin vaikuttaa tiedon määrä ja kokemus, sekä luontainen tapamme reagoida asiaan. Hyväksikäytön ja hyväksikäyttäjien kohtaamisessa on todettu olevan ainakin kolme erilaista tyypillistä suhtautumistapaa, jotka noudattavat pitkälti samoja tunteita, mitä perheet kokevat. Pyri tiedostamaan oma reaktiosi, ja pyri tunnetasapainoon sen totuuden kanssa, että kyseessä on suhteellisen yleinen ja erittäin vakava ongelma, sillä ennen sitä auttamiskykysi on heikko, tai sitä vääristää voimakas asenteellisuus suuntaan tai toiseen. Sitä ennemmin et ole valmis kohtaamaan hyväksikäytön ongelmia. Läpikäytyäsi tunnereaktiosi pystyt toimimaan harkiten tilanteen vaatimalla tavalla.
  • Hysteria ja liioittelu ei auta asioita, mutta vähättely on sitäkin pahempaa.
  • Tunteisiin voi auttaa esim. sääli hyväksikäyttäjää kohtaan ilman myötätuntoa. Vihaa hyväksikäyttöä, älä hyväksikäyttäjää, sillä tekijä on apua tarvitseva ihminen, vaikka teko onkin vihattava. Ajatuksena voi auttaa joskus muistiin palauttaminen, että jokainen ihminen on ollut joskus viaton sylivauva, myös tekijä.
  • Älä asennoidu hyväksikäyttäjiin hyväksikäytettyinä, sen enempää kuin hyväksikäytettyihin potentiaaleina hyväksikäyttäjinä. Tämä käsitys on vanhentunut tutkimustiedon lisäännyttyä, ja toisaalta ko. asenne vääristää todellisuuden päinvastaiseksi. Hyväksikäytetyistä tulee uhka, samalla kun hyväksikäyttäjiin saatetaan jopa suhtautuakin myötätuntoisen ymmärtävästi. Käsitys juontaa nykyisin juurensa monien uhriksi joutuneiden käsityksen mukaan hyväksikäyttöä kokemattomien haluun olla kohtaamatta koko vaikeaa ja käsityskyvyn ulkopuolelle helposti menevää ahdistavaa asiaa, ja heidän haluunsa projisoida tunteensa ja pelkonsa hyväksikäytön synnystä tunteena: ”emme ainakaan me, eikä meidän lapsemme”. Hyväksikäyttäjissä on niin hyväksikäytettyjä kuin hyväksikäyttöä kokemattomia ihmisiä.