HELSINGIN SANOMAT – MIELIPIDEKIRJOITUKSENI

***

Julkaistu 2001

*

SHOSTAKOVITSHIN SUOMALAINEN SARJA MYÖTÄTUNNONOSOITUS SUOMALAISUUDELLE!

Viimepäivinä on paljon keskusteltu Shostakovitshin Suomalaisen sarjan historiallisista taustoista, joiden uskotaan olevan Stalinin tilausteos voitonjuhlaan Suomen sodissa, vuodelta 1939. Vaikka teos onkin sota-aikaan liittyvä tilausteos, jonka todellista tarkoitusperää ei ole vielä saatu selvitettyä, Shostakovitshin musiikillisen historian tuntija voi ymmärtää teokseen sisältyvän monia ajatuksellisia ristiriitoja.

Stalin tuhosi järjestelmällisesti valloittamiensa maiden kansankulttuurin. Voitonsävelmien tuli olla mahtipontisia Stalinia ja Neuvostoisänmaata ylistäviä teoksia. Lisäksi voitonteokset olivat ehdottomasti oltava venäjänkielisiä. Jos Shostakovitsh olisi säveltänyt teoksen voitonteokseksi Stalinille, hän olisi varmistanut itselleen pikaisen kuolemantuomion Siperiassa. Musiikinhistorian valossa tämä teos olisi ollut 9. sinfonian kaltainen pilkkalaulu Stalinille. Voimme toki uskoa, että tilaukseen Shostakovitsh on vastannut itselleen uskollisesti vedättämällä tilaajillaan tyypillisesti ”herneet nenään”. Onhan syytä muistaa, että sota hävittiin, vaikka itsenäisyys säilyi. Näin ollen myös todelliset voitonsävelmät on kuultavissamme.

Koska kyseessä on suomenkielinen kansanlauluihin perustuva teos, ja niiden historiallinen syntyvaihe on ollut poliittisesti arka, on syytä olettaa tämänkaltaisen teoksen olleen myötätunnonosoitus Suomalaisuudelle. Teoksen suomenkielisyys vain vahvistaa suomalaismielisyyttä, sillä kaikki muut kansanlaulusovituksensa Shostakovitsh on tehnyt venäjänkielisiin käännöksiin. Shostakovitshin teoksissa verrannaisuutta löytyy enemmän Juutalaiseen sarjaan, kuin voitonlauluihin. Myös juutalaisuuteen viittaavat teokset ovat syntyneet juutalaisten vaikeiden vuosien aikaan. Shostakovitshin tiedetään olleen kiinnostunut suomalaisesta musiikista ja hän oli tiettävästi Suomen ystävä.

Joka tapauksessa teoksesta käyty keskustelu ja sarjan historiallinen merkitys, joka saattaa lopulta jäädä mysteeriksi, lisää ainoastaan teoksen suomalaisuutta korostavaa arvoa ja mielenkiintoa. Teoksella on historiallisesti näin ollen paljon syvemmät ulottuvuudet omaan historiaamme, kuin jos teos olisi ollut vain jokin kansanlaulusovituskokoelma.

Eero Järvilehto, Suomen Shostakovitsh Seura ry:n sihteeri